sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Esittäytymisiä

Äh, nyt on viikko pyörähtänytkin edellisestä postauksesta, mutta nyt kuitenkin esittäytyy Matkakosken Lapintähti, eli tutummin Siru. 



Meillehän vihdoin ja viimein keskiviikkona muutti pienen pieni Eestinajokoira tyttönen. Neitokainen on valloittanut meidän koko perheen aivan kokonaan, myös muutama meillä käynyt vieras on kehunut, että kuinka mukavan rauhallinen pentu on.
Siru on melko rauhallinen luonteeltaan. Sylissä olemisesta pitää kovasti ja nukkuma paikkana kelpaa vain sohva. Kovin tykkää kokeilla upottaa hampaita joka paikkaan, joka ei tietenkään ole toivottua toimintaa. Eniten hammasta on saanut olohuoneen tuolit. Netan kanssa ovat alkaneet tulemaan hyvin toimeen, välillä pitää komentaa Nettaa rauhoittumaan, kun tuntuu olevan liian kovakourainen. Näitähän ei voi ainakaan toistaiseksi jättää kahdestaan samaan huoneeseen esimerkiksi silloin, kun olemme töissä. Löytyy pennusta kovasti luonnettakin, on saanut Netta juosta pientä pakoon, kun sillä on hermot mennyt ja hammasta tulee, jos menee liian lähelle. 


Netta pienenä oli aivan erilainen. Tavaroita ja huonekaluja ei niinkään tuhonnut ja jyrsinyt, mutta ihmiset saiki niiden edestä kyytiä. Pojallemme on jouduttu täysin uudistamaan housuhylly, kun kaikki housut Netta tuhosi pienillä hampaillaan roikkumalla lahkeissa kiinni. Totta puhuen, on se hieman jyrsinyt eteisen lattialistoja... Mutta siihen jääki Netan asunnon/tavaran tuhoaminen. 
Muutenkin Netta oli (ja on) paljon vilkkaampi tapaus, sekä pennusta asti arka ja pelokas vieraita ihmisiä kohtaan. Arkuutta ja epävarmuutta edelleen vieraita lähestyessä, myös esiintyy kodin puolustamista, jos joku tulee oven taakse tai yllättäen sisälle asti... Pihallakin kaikki äänet on olleet todella pelottavia, ja pentuna istui vain portailla, kun ei uskaltanut muuallakaan olla.
Siru ei ole tähän mennessä pelännyt mitään. Ulkona ei välitä äänistä, reippaasti tutustuu paikkoihin ja vieraat tervehtii iloisesti. Sisällä vain on Netan haukkua säikähtänyt, kun Netta yllätys yllätys pisti möykän pystöön kun ukkoni tuli kotia, eikä koira heti nähnyt kuka tulee.



Kotiuttaminen on mennyt meillä mukavasti, eikä vielä näiden päivien aikana ole ongelmia tullut. Yöt nukkuu hyvin, kerran saattaa käydä hereillä yön aikana. Netta vain hieman aiheuttaa päänsärkyä, mutta eiköhän sekin ala asettumaan, toivottavasti. Sillä on vähän meinannu unohtua öisin mitä tarkoittaa sisäsiisteys... 
Netalla edelleen juoksut jatkuu, eikä nyt olla mitään tehty muuta kuin kävelyllä käyty. Pennun tulosta asti Netta on ollut paljon virkeämpi ja iloisempi. Juoksujen alettu Netta on vain masistellut jossain asunnon nurkassa, eikä koko koiran olemassa oloa ole huomannut. Mukava kun piikakin on virkistynyt :)
Netta pääsi kesällä biitsille mukaan.

lauantai 5. syyskuuta 2015

Juoksuilua ja shoppailua

Aikaa on hieman vierähtänyt edellisestä postauksesta, mutta eipä meillä ole juuri mitään tapahtunut  kuluvan viikon aikana. 

Tiistaina alkoi Netalla odotetut ensimmäiset juoksut. Sen jälkeen koira on ollut väsynyt, nukkuu vain. Onhan piika rauhallinen kotona, mutta en mie silti näin rauhalliseen koiraan ole tottunut, kun ei olemassaoloa edes huomaa. Erittäin karvaisesta sohvasta huomaa, että kyllä täällä jokin nelijalkainen asuu... Eli karvanlähtö on nyt järkyttävä.


Netta Toller Showssa

 Netta on saanut olla rauhassa tämän viikon. Tiistai iltana kävimme kuitenkin tapakasvatuskurssilla, joka oli nyt kolmas kerta. Juoksuista huolimatta, käymme siellä joka kerta, jos vain työvuorot saan sovittua. 

Tällä kolmannella kerralla huomasin kyllä, että koirassa on jotain eriä, eli taitaa juoksuilla olla osaa asiaan. Koira oli koko ajan hermostuneempi, kuin ennen, eikä välillä millää kuunellut minua. Lopussa se oli jo täysin repiny pelihousunsa, eikä malttanut asettua. Välillä en saanut sitä ollenkaan kontaktiin, eikä muutenkaan käskyjä totellut, vaan teki aivan erillä tavalla. Toki voi asiaan joku muukin vaikuttaa, mutta epäilen kuitenki juoksuja, sen verran kuitenkin käytös erosi normaalista, eikä ikinä ole ollut tällainen. Eipä tuosta kerrasta jääny muuta mieleen, kuin pään sisällä kuuluvat kirosanat :D Seuraavalla kerralla en vaadi koiralta hirveitä, enemmän olemme kuunteluoppilaana. 

Kaunis Netta <3

 Eilen kävimme katsomassa meidän pientä vauvaamme, jonka isäntä nimesi Siruksi. Itse en yhtään pidä nimestä, mutta olkoon nyt. Ehkä mie joskus totun siihen...ehkä... Nimen valinnassa minua kuunneltin sen verran vain, kun sanoin, että miettiä sellainen nimi, että koirat eivät sekoita niitä toisiinsa, muuten minun ehdotukset lytättiin heti.
Meille meinasin eläinkaupassa jo ensimmäinen perheriita tämän koiran suhteen tulla, kun emme tulleet pantojen valinnassa yhteisymmärrykseen :D Toinen halusi niittejä, toinen pinkkiä.  Lopputuloksena kuitenkin päätimme ostaa vaaleanvihreän pikkuruisen pannan ja samaan sävyyn hihna. Paikallisesta liikkeestä käyn ostamassa nahkapannan, kun saan koiran matkaan sovittamaan sitä.

Sirun ensimmäinen oma hihna, panta samaa kuosia. 




Pikkuinen oli viime näkemästä kasvanut hurjasti, koko eroa en aluksi meinannut huomata viime kertaiseen nähden, mutta kun pennut menivät petiin nukkumaan, niin silloin huomasin eron. Olihan se paljon kasvanut. Netta ja Siru pääsivät tekemään ensimmäistä kertaa tuttavuutta. Netan ensi reaktio pennusta oli hyvä, kovasti pikkuinen kiinnosti, hyvässä mielessä. Aluksi näytti Netta olevan hieman ihmeissään mikä isännällä sylissä on.  Eiköhän niistä kaverit tule :) 

Siru kotiutuu ensin viikon keskiviikkona!

Mukaan saimme kasvattajalta Sirun eväät ja Mustin & Mirrin penturepun.


Eilen kävimme vähän shoppailemassa koirille jotain pientä ja vähän isoakin. Ensimmäinen koiraportti ostettiin ja tänään Netta on päässyt testaamaan miltä tuntuu olla meistä portin toisella puolella. Rauhassa laittoi nukkumaan. Tarkoitus on aluksi pitää koirat erillään portin avulla, kun olemme pois kotoa. Pennusta ei ole vielä Netalle mitään vastusta ja Netalla on liian kovat otteet. Myös Netalle ostin ensimmäisen shampoon, tai onhan meillä joku halvin pentushampoo ollut. Ei mitään hajua minkälainen on, mutta myyjän kanssa katsoimme vaihtoehtoja ja päädyin tuohon. En enää edes muista miksi valitsin tuon, mutta testataan! Mukaan ostin myös laimennuspullon.

Shampoo, Djur Magazinet, Haaparanta.

Portti, Musti & Mirri, Tornio.
Huomenna lähdemme kohti Siikajokea epävirallisiin pentunäyttelyihin. Avomies ja poikamme lähtevät minulle matkaseuraksi. Isäntä lähtee tutustumaan näyttelyihin, kun totta kai lähtee itse esittämään tulevaa koiraansa tulevaisuudessa ;)