sunnuntai 13. syyskuuta 2015

Esittäytymisiä

Äh, nyt on viikko pyörähtänytkin edellisestä postauksesta, mutta nyt kuitenkin esittäytyy Matkakosken Lapintähti, eli tutummin Siru. 



Meillehän vihdoin ja viimein keskiviikkona muutti pienen pieni Eestinajokoira tyttönen. Neitokainen on valloittanut meidän koko perheen aivan kokonaan, myös muutama meillä käynyt vieras on kehunut, että kuinka mukavan rauhallinen pentu on.
Siru on melko rauhallinen luonteeltaan. Sylissä olemisesta pitää kovasti ja nukkuma paikkana kelpaa vain sohva. Kovin tykkää kokeilla upottaa hampaita joka paikkaan, joka ei tietenkään ole toivottua toimintaa. Eniten hammasta on saanut olohuoneen tuolit. Netan kanssa ovat alkaneet tulemaan hyvin toimeen, välillä pitää komentaa Nettaa rauhoittumaan, kun tuntuu olevan liian kovakourainen. Näitähän ei voi ainakaan toistaiseksi jättää kahdestaan samaan huoneeseen esimerkiksi silloin, kun olemme töissä. Löytyy pennusta kovasti luonnettakin, on saanut Netta juosta pientä pakoon, kun sillä on hermot mennyt ja hammasta tulee, jos menee liian lähelle. 


Netta pienenä oli aivan erilainen. Tavaroita ja huonekaluja ei niinkään tuhonnut ja jyrsinyt, mutta ihmiset saiki niiden edestä kyytiä. Pojallemme on jouduttu täysin uudistamaan housuhylly, kun kaikki housut Netta tuhosi pienillä hampaillaan roikkumalla lahkeissa kiinni. Totta puhuen, on se hieman jyrsinyt eteisen lattialistoja... Mutta siihen jääki Netan asunnon/tavaran tuhoaminen. 
Muutenkin Netta oli (ja on) paljon vilkkaampi tapaus, sekä pennusta asti arka ja pelokas vieraita ihmisiä kohtaan. Arkuutta ja epävarmuutta edelleen vieraita lähestyessä, myös esiintyy kodin puolustamista, jos joku tulee oven taakse tai yllättäen sisälle asti... Pihallakin kaikki äänet on olleet todella pelottavia, ja pentuna istui vain portailla, kun ei uskaltanut muuallakaan olla.
Siru ei ole tähän mennessä pelännyt mitään. Ulkona ei välitä äänistä, reippaasti tutustuu paikkoihin ja vieraat tervehtii iloisesti. Sisällä vain on Netan haukkua säikähtänyt, kun Netta yllätys yllätys pisti möykän pystöön kun ukkoni tuli kotia, eikä koira heti nähnyt kuka tulee.



Kotiuttaminen on mennyt meillä mukavasti, eikä vielä näiden päivien aikana ole ongelmia tullut. Yöt nukkuu hyvin, kerran saattaa käydä hereillä yön aikana. Netta vain hieman aiheuttaa päänsärkyä, mutta eiköhän sekin ala asettumaan, toivottavasti. Sillä on vähän meinannu unohtua öisin mitä tarkoittaa sisäsiisteys... 
Netalla edelleen juoksut jatkuu, eikä nyt olla mitään tehty muuta kuin kävelyllä käyty. Pennun tulosta asti Netta on ollut paljon virkeämpi ja iloisempi. Juoksujen alettu Netta on vain masistellut jossain asunnon nurkassa, eikä koko koiran olemassa oloa ole huomannut. Mukava kun piikakin on virkistynyt :)
Netta pääsi kesällä biitsille mukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti