Hieno Netta!

Kävimme tänään mieheni, ja poikani kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä koirien kanssa pienellä kävelyllä. Itse talutin Nettaa, kun käskin miehen opettaa Sirua kävelemään nätisti hihnassa. Olihan se mainion näköistä ja kuuloista touhua :D 

Siruhan ei niin hirveän täydellisesti osaa hihnassa kävellä, välillä kävelee nätisti, välillä vetää kovasti. Nyt olen käskeny miehen alkaa panostamaan koiraansa enemmän, eikä jättää kaikkea minun vastuulleni.

Hyvin niillä kuitenkin meni. Hieman jouduin palautetta antamaan, kun antoi koiran hyppiä häntä vasten palkkauksessa - alkoi lopulta koko ajan hyppimään. Eiköhän loppujen lopuksi hyvä tule, kun vain säännöllisesti joka päivä koiraa opettaa. 

Aamulla kävin pienen kävelylenkin koirien kanssa yksin. Siru ei juuri ollenkaan vetänyt ja riehunut hihnassa aamulla, josta yllätyin suuresti.

Nettahan nykyään on, kuin unelma hihnassa. Vielä, kun toiset ihmiset, ja koirakot pääsemme ohittamaan ongelmitta niin olen super tyytyväinen, eli yhteistreeneihin pitäis alkaa raahautumaan, sekä ohitustreeneihin. Näillä näkymin torstaina olemme menossa yhteistreeneihin, jos ei esteitä tule...

Mallina Aavasaksan maisemissa.

Nyt pari päivää itteä on vaivannu päänsäryt ja lihasjumit, niin ei ole tullu touhuttua koirien kanssa normaaliin tapaan. Tänään ulkona kävelylenkin jälkeen vähän joitain harjoituksia teimme Netan kanssa, sekä kolme hienosti onnistunutta noutoa! Tällä hetkellä olen tosi iloinen vain nuistakin kolmesta noudosta. Mahtavaa! 

Niin, kuin tuolla jossain vanhemmassa postauksessa olen kertonu, että meillä oli jonkin aikaa kaikki treenit jäädytettynä. Koiralla ei ollut mitään intoa ja kiinnostusta yhtään millekkään. Noutojen kanssa rallitteli vain damin kanssa menemään, eikä palauttanut minulla, vaan tiputti sitten jonnekkin, kun into loppui. Tai sitten, kun noutamaan lähti ja damin luo pääsi, jätti se damin vain sinne ja jatkoi matkaa metsään. Nyt jo se yksi onnistunut nouto riittää minulla, ja olen erittäin tyytyväinen siihen :)

Luovutusta pitää alkaa hiomaan, kun Netta tiputtaa damin minulle eteen maahan. Maltilla eteen päin kuitenkin, etten liian monta askelta mene kerralla eteen päin, kun nyt olemme menneet pari askelta taakse päin.

On nuo tolleri vauvat suloisia! Ensimmäisiä kuvia Netasta.

Muitakin pieniä harjoituksia teimme esim. seiso-istu-maahan vaihtoja, seuruu, käännöksiä, paikallaanoloa...

Netta yleensä pimeällä pelkää kaikkia ihmisiä ja alkaa haukkumaan ja murisemaan niille. Koti pihalla kun treenasimme, niin, kun naapurista lähti mieshenkilö pois ja käveli meidän ohitsemme, ei Netta välittänyt hänestä. Kyllä se sitä katsoi, mutta mitään ääntä ei päästänyt, eikä muutenkaan vaikuttanut hermostuneelta, vaan sivu käskyn alla istui sivullani ja henkilö ohitti meidät n. metrin päästä. Hienoa neiti!

Työt saivat iltaruuaksi sika-kalkkuna-kana liha sekoitusta (MUSH) sekä Orijenin pentu kuivaruokaa sekoitettuna. Hyvin maistui ja nyt koirat nukkuvatkin tyrmässä pitkin lattiaa.

Huomenna taas uudet kujeet, toivottavasti itellä ei jumit ja säryt pahene, että pystyisi edes jotain tekemäänkin. Myös valokuvaamaan pitäis päästä koiria johonkin, kun tähänkin postaukseen piti vanhoja kuvia Netasta kaivaa.