torstai 29. lokakuuta 2015

Rennompi päivä

Aamulla emme niin varhain lähtenytkään, mitä ensin meinasin. Perillä kuitenkin olimme varmaan n. klo 10 jälkeen. Mukava sää oli, aurinko paistoi lämpimästi, eikä tuullutkaan kylmästi. Mietiskelin kyllä, että miten koiran tassujen käy, kun maa oli kuurassa, mutta ehjät olivat, kun autolle menimme. 

Nikon D3300 + Nikkor 50mm f/1.8
 Menimme vanhalle kotikylälleni, Mellakoskelle. Minulla oli selvät suunnitelmat, että minne menen koiran ja poikani kanssa, eräälle vanhoille pelloille. 
Aluksi Siru ei viereltämme lähtenyt minnekkään, menimme pitkän matkaa aluksi, niin, että koira oli max 2m päässä meistä. Pikku hiljaa alkoi tekemään pidempää lenkkiä, pisin lenkki oli varmaan n. 30-40m päässä meistä. Hiljaa hyvä tulee... Paljon käytti nenää siellä, onhan pennulle kaikki hajut uusia. Ilmavainuakin otti välillä, ja välillä löytyi haju jonka perään lähti juoksemaan, mutta uskallus ei riittäny mennä kauas. Paljon nälyi edellisen yön jälkeisiä hirven jälkiä, niitä Siru vain haistoi hieman ja jatkoi matkaansa, onneksi. Tielle takaisin päästyämme alkoi koira käyttäytyä  kummallisesti, en tiedä ottiko jotain hajua, vai mikä vaivasi. Kovin kuitenkin nokka kävi maassa ja ilmassa, sekä välillä vingahteli. Jälkiä ei tiellä näkynyt, edes Sirun jäljet eivät painautuneet lumeen. 


Sirun mentyä takaisin autoon, pääsi Netta vuorostaan vähäksi aikaa jolkottelemaan pellolle. Totta kai neitiä piti hieman valokuvata. Vaaleat maastot ja punainen koira, kyllä oli ilo silmälle. 
Tänään en ole Netan kanssa tehnyt mitään muuta, eli saa viettää ainakin tämän päivän vapaata treenaamisesta. En halua taas ajaa koiraa samaan tilanteeseen, ettei enää treenaaminen kelpaa. Vaikka emme kyllä ole koskaan useana päivänä  peräkkäin treenanneet, että en usko että olisi siihen väsynyt... Mutta kuitenkin, välipäivän sai nyt pitää Netta ja näillä näkyminen huominen ja ylihuominenkin menee löysäilessä :D 


Sirua lähden huomenna käyttämään metsässä, luultavasti lauantainakin. Katsotaan nyt säätä minkälainen on. Vielähän ei Sirun treenaaminen ole niin "vakavaa" etteikö pystyisi käyttämään peräkkäisinä päivinä. Asia on eri siinä vaiheessa, kun koiralle kilometrejä alkaa kertymään metsässä. Nyt pääasiana meillä on oppia liikkumaan kauempana meistä. Tietenkään meitä ei haittaa, jos ajo käynnistyisi ;) 



Iltapäivällä lähimme käymään mutkan Torniossa ja likat pääsivät matkustelemaan peräkonttiin. Siruhan ei kovin innostu autoon menosta, se ei yhtään tykkää autoilusta. On se hieman rauhoittanut käytöstään autossa... Tulo matkalla Siru meinas pistää kontissa rähinäksi Netan kanssa, mutta emännän komento palautti rauhan takakonttiinkin. Kotiin päästyä syykin selvisi, olivat saaneet koirien herkkupussin haltuun ja pussin sisältö mennyt makeisiin suihin...

Loppuun vielä yksi rehu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti