Toimintaa aamusta iltaan

Eihän se aamulla Sirun kanssa metsään lähtö mennyt niin kuin elokuvissa. Tarkoitus oli olla metsässä klo. 7 jälkeen, mutta heräsimmekin vasta klo. 9. Tunnin päästä herätyksestä olimmekin jo melkein perillä, sinne minne aioin mennä. 

Alta poiiiiis!

Metsässä olimme Sirun kanssa noin 40min. Välillä kävelimme eteen päin ja jäimme odottamaan mitä kaveri meinaa. Sitten, kun koira alkoi jaloissamme pyöriä - menimme taas jonkin matkaa, ja jäimme paikalleen odottamaan. Hyvin koira irtaantui meistä, eikä vain koko ajan vierellämme ollut. En tiedä kuinka kaukana pisimmilleen kävi, mutta koko aikaa ei näköetäisyydellä ollu. Hieman meinasi kai Sirulla pelottaa, kun lähettyvillä oli suomenajokoira työssään ajo käynnissä. Ajon haukkua kuunteli tarkkaavaisena välillä, jolloin usein tuli vierelleni. Hajuja ei ollut, tai ainakaan Siru ei niitä löytänyt. Aamulla olisi tarkoitus lähteä muita maisemia katsomaan n. 40-50 km päähän meistä, toivottavasti pääsemme ajoissa ylös! 

Netta odotti meitä autossa sen ajan, kun olimme metsässä. Autolle päästyämme löysäsin Netan autosta, jotta koirat saivat leikkiä, ja Nettakin sai juosta vapaana. 

Tytöillä on nyt kahtena peräkkäisenä yhteisenä vapaana ulkoilu kertana tunteet kuumentuneet hieman liikaa, tänäänkin alkoivat neidit ottamaan yhteen. Korvatkin jopa löytyivät, kun kerran karjaisi niille, ja rähinä loppu siihen. Mulkoilivat vähän aikaa toisiaan ja lähtivät sitten hetkeksi omia reittejä tutkimaan. Kauaa eivät toisistaan erossa olleet, vaan jatkoivat sitten leikkejään. Toisen kerran meinasivat alkaa myöhemmin ottelemaan, mutta silloin pelkät örinät ja mulkoilut riittivät saamaan Sirun alistumaan. Toivottavasti eivät ainakaan pahemmin ala ottelemaan...

Viime yönä oli luntakin hieman tullut meidän juoksut paikoille!

Kotiin palattuamme, kerkisimme pari tuntia hengähtää, kun lähdimme tapaamaan labradorinnoutaja Fannia ja hänen omistajaansa. Tiedossa oli jälleen vapaana rallittelua. 

Siruhan nyt ei isojen tyttöjen perässä pysynyt, mutta kovasti sekin yritti. Nyt ei kukaan yhteen ottanut, Netalla vain välillä ärsytti, kun Siru oli niskassa kiinni, mutta isompaa rähinää ei tullut. Hyvä niin. Fanni on kyllä mukava luonteinen koira kaveri tytöille, tai ainakin Netalle :) Sirun vapaana juoksemisista ei tietoa ole, että kuinka kauan tohtii vapaana pitää. Tunnin verran saivat koirat yhdessä temmeltää, kunnes kotiin lähdimme jälleen keräämään Netan kanssa voimia illan treenailuun.

Illalla kävimme noin tunnin verran samaisella kentällä pyörimässä toko hommien merkeissä, kuin missä eilen olimme. En voi muuta sanoa, kuin, että olen erittäin ylpeä tuosta likasta, kuinka paljon sillä on yritystä oppia, ja suorittaa liikkeitä <3 Aivan eri innolla mukana treenissä, kuin esim. kuukausi sitten. Harmi kun ohjaaja ei ole tarpeeksi osaava, mutta ehkä saamme ensi viikolla fiksummilta ohjeita ja opastusta! :) 

Siru katsoo ylhäältä, kun muut rallattelevat alhaalla ja vastakkaisella puolella.

Kokeilimme jälleen useampia juttuja. Otin jopa damin ja pitkän liinan mukaan, jos uskaltaisin noutoa kokeilla liinan avulla. 

Sivulletuloa ja seuruuta tuli useamman kerran harjoiteltua lisää, mutta lähinnä harjoittelimme uutena asiana eteen istumista luoksetulossa, Netta kun tarjoaa automaattisesti sivulletuloa... Hetken harjoittelun jälkeen, ei se heti ollut pomppaamassa sivulle. Välillä jäi liian kauas istumaan, suorassa kylläkin, mutta silloin, kun lähelle tuli istumaan, oli se hieman vinossa, niin kuin olisi sivulle kohta syöksymässä istumaan. Eiköhän sekin asia ala kehittymään paremmaksi, kun säännöllisesti treenaamme. 

Nyt meillä oli treenatessa vähän enemmän häiriötä, kuin eilen. Oli enemmän kävelijöitä, sekä yksi koirakin siellä eräillä lenkkeilijöillä haukkui. Eräs kävelijä tuli jopa häiritsemään meitä ja alkoi lääppimään Nettaa... Minähän en viitsinyt mitään sanoa, vaikka mieli teki...Muut liikkujat kyllä kiinnostiva ja niitä vlkuili, mutta malttoi hyvin olla myös kontaktissakin. Hieno tyttö <3 

Sitten oli liinan ja damin vuoro.

Noudoissahan on ollut nyt ongelmaa, niin palauttamisessa, kuin ylipäätään koko noudossa. Lähtenyt kyllä damia noutamaan, mutta damin luo päästessä jättänyt damin siihen ja lähtenyt jatkamaan muita touhuja. Myös tehnyt niin, että on saattanut damin ottaa, mutta sitten pitkän aikaa rallatellut minun ympärillä damia. Loppujen lopuksi on_saattanut_tuoda sen minulle... Olemme nyt enemmän kotona tehneet vain kiinnipito harjoituksia. 

Teimme kaksi melkein onnistunutta noutoa. Ensimmäisellä noudolla en millään meinannu saada damia käteen, vaan tiputteli sitä eteeni. Muuten hyvin odotti nouto käskyä, sekä spontaanisti otti damin ja palautti hyvin minulle sen, tiputteli vain maahan luonani. Annoin koiran ottaa damin niin monta kertaa suuhun, että minä sen sitten suusta sain otettua. 

Toinen nouto meni nappiin, eikä luonani sitten enää tiputtanutkaan maahan sitä. Nyt taas annetaan noutojen olla jäähyllä, ja jatketaan kiinnitpitoja. 

Damin kanssa treenasimme myös muutakin. Damin koiralle suuhun ja kävelimme pitkin kenttää koiran kantaen damia. Tämäkin sujui ongelmitta ja koira irroitti damin vasta silloin, kun annoin luvan luovuttaa sen minulle. 

Netan mielestä kentän vierellä olevien rakennusten luona oli mörköjä joille piti välillä murista ja haukahdella. Kävin koiran kanssa kävelemässä ja katsomassa mitä siellä näkyy, joka sitten joksikin aikaa välillä rauhoitti tilannetta. Tai, no eihän sitä koskaan tiedä, jos siellä joku oikeasti kyttäsi meitä ja meni piiloon meidän sinne mennessä :D kyllä siinä vähän rupesi pelottamaan, kun Netta ensimmäisen kerran alkoi sinne päin murisemaan, pimeä kun oli. Selvittiin kuitenkin ehjin nahoin kotia ;) 

Kaunein <3

Sirun kanssa kotona harjoittelimme ihan vain perus istumaan ja maahan menoa, piika on kaikkensa antanut jo tänään muutoin.

Koirista kyllä huomaa, että ollut vauhdikas päivä. Kumpikin nukkuvat pitkin pituuttaan, toinen lattialla, toinen sohvalla. Kohta täytyy itsekin siirtyä unten maille, kun aamulla olisi aikainen herätys.